perjantai 7. helmikuuta 2014

Valoa pimeyteen

Kuten kaikki tiedämme, Suomessa vietämme pitkää pimeää kautta (toiset kutsuvat sitä kaamokseksi). Sen lisäksi, että pimeys synkistää mielemme, se saa meidät pukeutumaan tummiin vaatteisiin ja kulkemaan ulkona "näkymättöminä". Ajan lähes päivittäin autolla ja matkalleni osuu joka kerta myös valaisematon tieosuus. Tummiin pukeutunut ihminen tummaa metsää vasten on asia, joka saa minut sekä pelkäämään että näkemään punaista. Miksi ihmisten pitää olla niin typeriä (kyllä, typeriä), että leikkivät hengellään, vaikka halpoja henkivakuutuksiakin, heijastimia, on saatavilla varmasti jokaiseen makuun.

Makuasia on makuasia myös käsitöissä. Erityisesti värimieltymykset aiheuttavat sen, että nurkkiini on kertynyt jos jonkinväristä pientä lankanyttöstä. Nyttösissä ei kuitenkaan ole niin paljoa lankaa, että niistä saisin esimerkiksi kunnolla raidoituslankaa sukkiin tai lapasiin. Liika nyttösmäärä merkitsee myös sitä, että niille hankkimani kori ei enää riitä kodiksi ja ne ovat tehneet olohuoneeni nurkkaan invaasion. Invaasiokasasta neulojan innokas apuri, Sisu Lipsanen, hakee sitten omien mieltymystensä mukaisia lankoja levitelläkseen ne ympäri taloa.

Eräällä kotimatkalla kehittelin ideaa siitä, kuinka pääsisin langoista eroon ja toisaalta kuinka edesauttaisin ihmisten näkyvyyttä pimeän aikana. Ala-asteella opettelemani "isoäidin neliö" pääsi hyötykäyttöön ajatukssessani. Sopivaan saumaan sattui myös Tiimari-ketjun loppuunmyynti, josta hankin pinotolkulla huopaa. Lisäksi hain käsityökaupasta heijastinkangasta ja -lankaa. Lopputuloksen näet alla.



Toiselle puolelle olen ommellut heijastavaa kangasta ja toiselle puolelle olen ommellut kiinni virkkaamani isoäidin neliön, jonka keskikerroksessa on heijastavaa lankaa. Luulisi näkyvän.

Ja kuten arvata saattaa, "ei koira karvoistaan pääse". Invaasiota tehneet lankamyttöset tekevät nyt invaasiota heijastimien muodossa...




ps. Täytynee kertoa pari sanaa neulojan pikkuisesta apurista, Sisu Lipsasesta. Kyseessähän on koira, joka ei koskaan varasta (tai joskus ehkä crocksit lattialta, villasukat tuolilta tai kurkut leivän päältä) vaan pääsääntöisesti tekee vaihtokauppoja. Mikäli löydät lankakerän hajonneena kodistasi, ne ovat räjähtäneet itsestään. Pikkuapulaisellahan ei ole asiaan mitään osuutta, vaikka lankakopan vierestä tai sisältä löytyykin Sisu Lipsasen lelu... 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti