perjantai 18. marraskuuta 2016

Uusia tuttavuuksia

Edellisen postaukseni lopuksi annoin jo esimakua tulevasta. Rakastan neulomista, mutta välistä ranteiden, kämmenten ja sormien nivelet ovat kovilla. En tiedä mistä kipuilu johtuu - liikaa neulomista, matalapainetta vai mitä? Kipua kuitenkin ilmaantuu aika ajoin. Luin jostain, että neliskanttiset puikot säästävät niveliä. Etsin niitä ensin netistä, mutta metalliset haluamani puikot olivat niklattuja. Sopiiko niklattu nikkeliallergiselle? En uskaltanut kokeilla. Puupuikoista minulla on "huonoja" kokemuksia bambupuikkojen muodossa. Ne kun tuppaavat antamaan liikaa periksi minun käsissäni.

Onneksi on olemassa paikalliset lankakaupat ja hyvä asiakaspalvelu. Kerrottuani ongelmasta ja etenkin epäluuloistani puisia puikkoja kohtaan, minut puhuttiin ympäri. Poistuin kaupasta koivuiset, neliskanttiset puikot kassissani.


Ja nyt yhdet sukat neulottuani en voi kuin todeta niiden toimivan. Neulominen oli mukavaa. Neulominen oli kevyttä (puikot ovat paljon metallisia kevyemmät). Puikot istuivat käteen hyvin. Lanka luisti sopivasti puikolla. Koivu on oikeasti kovempi materiaali, puikot eivät antaneet periksi, kuten bambuiset antoivat. Neliskulmaisuus "tasoitti" neulejälkeä. Ainoa, mitä huomasin, oli että neulon näillä paljon tiukempaa. Tämä ei ole ongelma, se tulee vain ottaa huomioon etukäteen sukkia suunnitellessa - tai sitten joudun ostamaan isommat puikot asian korjaamiseksi. Nämä puikot ovat 3,5mm.

Toinen uusi tuttavuuteni oli Schachenmayren Regia-lanka. En ole ennen neulonut sitä, mutta nyt innostuin, sillä löysin "Design Line by Arne & Carlos"-Regiaa Prismastamme. Erityisesti vyötteen kuva houkutteli minut mukaan. Tykästyin esimerkkisukan ulkoiseen olemukseen.


Lanka oli oikein mukavaa neuloa. Voisin valita Regiaa toistekin neulottavakseni. Sen sijaan sukan kuvio ei lämmittänytkään mieltäni enää. Sukistani ei tullut noin kauniit, mitä kuvassa oli. Ymmärrän toki, että lopulliseen kuvioon vaikuttaa moni asia (silmukat, käsiala..), mutta silti. Odotin liikoja. Toki valitsin toisenvärisen langankin, joten näyttäisikö sukkani samalta, jos se olisi kuvanmukainen väriltään. Mene ja tiedä.

Tein sukista hyvin perinteiset ilman mitään kikkoja. Testailua kaikin puolin.

En jaksanut kohdistaa kuvioita vaan tällä kertaa päätin, että "epäsymmetrisyys" ei vaivaa minua.
Varren kuviota
Terän kuviota. Tässä sukka lähes oikean värinen.
Sukka päivänvalossa ilman salamaa kuvattuna. 

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Lyhytvartisemmat villasukat

Tein joululahjaksi sukat, joiden varsi ei ole järin korkea. Tämä on sukkien saajan toive, vaikkakaan hän ei ole sitä minulle suoraan esittänyt. Satun vain tietämään, että hän ei pidä pitkävartisista sukista.


Lankana käytin 7 veljestä - pitkästä aikaa "seiskaveikan" neulominen oli jopa kivaa. Sukan etuosassa (puikoilla II ja III) olen neulonut koristeellisempaa joustinta ja puikoilla I ja IV normaalista 2o2n-neulosta. Ennen kantapäätä "siirsin" taitekohtaa hieman puikoilla niin, että kun kantapään jälkein jatkoin etuosan resoria, aloitin puikon 1o 2n 2o. Tuolloin kuvio asettuu hieman keskemmälle sukkaa.



ps. Seuraavat sukat ovat jo puikoilla valmistumassa. Minulle iski into päästä kokeilemaan a) koivuisia, neliskanttisia puikkoja (jotka ostin säästämään ranteitani ja muita kämmenen/sormien niveliä) ja b) Regian uutta kuviolankaa (myös Regian lanka itsessään on minulle uusi tuttavuus).


perjantai 4. marraskuuta 2016

Hyvin perinteiset tweed-villasukat

Puikoiltani tipahtivat sukat, jotka ovat perinteistäkin perinteisemmät. Varsi 2o2n-resoria. Vahvistettu kantapää. Teräosassa pohja sileää ja päällys joustinta. Lankana käytin Viking Alpaca Sportia, josta löytyi ruskean harmahtava lanka, joka jättää jälkeensä tweed-kangasmaisen ulkoasun.



keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Joulukalenteri

Minulla oli lapsena äitini ompelema kalenteri, jonka äitini ennen joulua täytti kaikilla ihanuuksilla. Harmikseni en vain tiedä, missä kalenteri nykyään on. Myös mieheni perheessä on ollut vastaavanlainen kalenteri. Nyt tyttärellämmekin on sellainen.


Pyörittelin ideaa mielessäni. Koska en ole mikään ompelijatyyppi, halusin tehdä mahdollisimman yksinkertaisen mallin. Ei siis mitään ylimääräisiä rimpsuja, rampsuja eikä kuviointeja. 24 taskun ompelukin alkoi jo ahdistaa, mutta keksin, että voin tehdä taskuja yhtenäisistä suikaleista (yhdestä isosta taskusta) tikkaamalla niihin välejä.


Ripustusidean imuroin puolestaan ystävältäni, hän oli tehnyt samantyylisen henkarikiinnityksen taannoin omaan joulukalenteriinsa. Mielestäni idea oli niin mahtava, että halusin hyödyntää sen nyt itse. Jouluksi kalenteri esille henkariin kiinnitettynä ja loppuvuodeksi rullalle kaappiin. Ei ylimääräisiä keppejä, nauhoja tai muita kiinnitysvälineitä. Henkarin saa kaiken lisäksi roikkumaan helposti lähes minne vain ja on valmiiksi tasapainotettu. Kalenterin saan henkariin kiinni kahdella napilla, joita varten ompelin napinlävet etummaiseen kankaaseen ja napit takakankaaseen.


Taskut 22, 23 ja 24 eroavat toisista. Taskut 22 ja 23 ovat isompia kuin edeltäjänsä ja ne on ommeltu kiinni taskuun nro 24, joka puolestaan on todella iso. Vähän ekstraa juuri ennen joulua.


Numerot kirjoittelin kangastussilla. Minun taitoni ja keskittymiseni eivät olisi kestäneet näperrellä niitä muutoin. Laitoin luukut järjestykseen, sillä pienen lapsen lienee helpompi hahmottaa joulunodotusta ja jäljellä olevia päiviä, kun pystyy näkemään alun, lopun ja sen päivän, jossa olemme menossa. Sikinsokin tämä olisi hankalaa. Löytyyhän sitä jatkossa etsimistä kaipaavalle kaupasta kalentereita, joissa luukut ovat sikinsokin ja sekaisin.