Paluu "arkeen"

Paluu ararke, mitä se sitten meinaakaan. Perustin blogin edellisen äitiyslomani aikoihin. Silloin oli aikaa neuloa ja kirjoittaa blogia. Nyt on eletty hulina-arkea vuorotyön ja perhearjen yhdistymisen myötä. Neulominen on (valitettavasti) ollut toissijaista. Kuluneen kesän aikana olen päässyt jälleen neulomaan enemmän, ajan kanssa ja hyvällä omalla tunnolla. Olen neulonut rannalla, olen neulonut iltaisin lapsen nukahdettua ja olen neulonut sohvalla selällään lapsen leikkejä katsellessa. Uusi äitiysloma on alkanut ja "arki palannut".

Arki on alkanut myös metsästyskauden alettua. Se tarkoittaa varusteiden päivitystä. Mieheni osti uudet kengät, joihin piti luonnollisestikin saada sopivat sukat. Hän oli hankkinut langaksi itsekehrättyä koirankarvalankaa (newfoundlandinkoira +lammas + keinokuitu), joka vastasi paksuudeltaan n. Novitan Isoveljeä.

Siitäpä siis sukat tulemaan. 14s/puikko (puikot nro 5 minun käsialalla) ja Isoveljen oranssi varteen. 50 kerrosta 1o 1n resoria, jonka jälkeen sileää 20 kerrosta. Tämän jälkeen kavensi  joka 10.kerroksella 2 silmukkaa pois työn takana, kunnes puikoilla oli jäljellä 12 silmukkaa.
Kantapää ja terä jalan mukaisesti. Sädekavennuksella viimeistelyt.

Niistä tuli aika kivat, vaikka itse sanonkin.

Perinteistäkin perinteisemmät sukat

Neulominen on saanut uutta potkua neliskulmaisista puikoista. Käsialani on napakoitunut, mutta kädet eivät väsy niin helposti.

Neuloin puolisolleni hyvin perinteiset villasukat.

Kavensin varresta 8 silmukkaa matkan aikana, jotta sain sukan istumaan jalkaan paremmin

Työn alla minulla on nyt kaikkea, katsotaan, milloin mikäkin valmistuu..

Tekeleistä "maistiaisena" joulukalenterivillasukka

Ampujan lapaset

Mieheni harrastaa metsästystä ja se, jos mikä, on pitkälti välineurheilua. Pitää olla aseet, puvut, reput, koirat, teltat, naamioverkot, asekaapit, panokset, panosvyöt, huomiotuotteet, lämpökerrastot... ja ampujan lapaset. Ne siis tipahtivat puikoiltani tilaustyönä.

Rakkaudella valitsin langaksi lämpimintä (ainakin omasta mielestäni), mitä löysin. Se on sekoitetta alpakasta, merinosta ja nylonista. Värikin sopi maastonvihreydellään. Kerässä on 50 g lankaa ja hinta n. 7 euroa/kerä. Ei siis kovin hintavaakaan. Ostin kaksi kerää, sillä yksi ei olisi riittänyt. Suosituspuikot ovat 3,5. Lanka oli kaikin puolin ihanaa neuloa. Pehmeää, ilmavaa ja puikoilla hyvin kulkevaa.

Ampujan lapaset eivät ole normaalit. Liipasinkäden lapaseen neulotaan etusormi ampumista helpottamiseksi. Toinen lapanen on normaali lapanen.

Mitään valmista ohjetta minulla ei ollut. Tiesin mieheni haluavan lapasten olevan tyköistuvat, jotta sopivat isompien rukkasten alle. Kovalla pakkasella on kovin inhottava huitaista rukkanen pois kädestä ja ottaa paljaalla kädellä kiinni jääkylmästä aseesta. Ensi talvena kädessä on tyköistuva lapanen suojaamassa ja lämmittämässä kättä.

Ohje oikean käden ampujan lapaseen

Loin 12s/puikko ja neuloin pitkähkön resorin (40 kerrosta). Resorin jälkeen aloitin peukalokiilan teon. Peukalokiilaan tuli 12 silmukkaa apulangalle.

Kun lapanen oli etusormen alussa menossa, jaoin puikon kahteen osaan. Otin etusormea varten III puikon lopusta ja IV puikon alusta 8 silmukkaa (yht. 16 silmukkaa) talteen apulangalle ja jatkoin loppusilmukoilla lapasen neulomista normaalisti.

Kun keski-, nimetön- ja pikkusormien osan pituus oli sopiva, kavensin hieman toispuoleisesti. Aloitin I ja II puikoilla kärkikavennuksen pari kerrosta aikaisemmin saadakseni lapaseen sormia seuraavan muodon.

Etusormea varten otin jätetyt 16 silmukkaa puikoille ja estääkseni etu- ja keskisormien väliin tulevan reiän, poimin lisäksi 4 silmukkaa jo neulotusta reunaosasta. Parin kerroksen jälkeen kavensin silmukkamäärän takaisin 16 silmukkaan ja neuloin niin kauan, että etusormi oli sopivan mittainen.

Lopuksi poimin peukalokiilan 12 silmukkaa + 4 lisäsilmukkaa peukaloaukon reunasta. Neuloin näillä 16 silmukalla, kunnes peukalo oli valmis.

Vasemman käden ampujanlapanen tehdään samalla tavoin, mutta toki peilikuvaksi.

Huomio, kyyhkysjahti alkaa!

Mieheni on innokas metsästäjä. Tänä vuonna tein sekä hänelle, että koirillemme jotain pientä aloituspäivälle (ja tuleville).

Koiramme sai kaulapantaansa kiinnitettävän huomiokankaan. Kyseessä on huomiokankaasta ommeltu putkilo, jonka läpi kaulapanta voidaan pujottaa. Kangasputkilo on leveämpi kuin panta, jolloin se paistaa kaulasta paremmin. Mieheni toivoi tällaista, sillä lämpimänä päivänä koiralle huomioliivin laittaminen olisi todella typerää.

Sisu Lipsanen esittelee uutta huomiotuotettaan

Ompelu oli helppoakin helpompaa, tässä pieni ohje kuvin

Leikkaa kaulapantaan sopiva palanen (itse laskin, että voin kääntää kankaan kolminkertaiseksi), huolittele reunat ja käännä sekä tikkaa putkilon päädyt

Taita kangas kolminkertaiseksi ja neulaa saumapääty huolella. Itse käänsin huolitellut leikkausreunan piiloon, jolloin sain saumasta nätimmän ja kestävämmän.

Kun olet ommellut sauman (itse ompelin myös toisesta reunasta, jotta tulee napakampi), merkitse panta apunasi kohdat, joista ompelet pannalle "kujan". Näin putkilo pysyy paremmin pannan ympärillä paikallaan.

Pujota panta kujaan

Mieheni tilasi puolestaan itselleen uudet "mehtuusukat". Hän kun osti keväällä  u u d e t  kengät, joihin ei tietenkään voi laittaa  v a n h o j a  sukkia. Toivomuksena oli "ohkaisemmat" sukat, joiden alla voi talvella käyttää esimerkiksi ohuita merinovillasukkia. Päädyimme Novitan Nalleen, josta mieluisat väritkin löytyivät.

Sukassa on 14s/puikko. Neuloin alkuun todella löysää 1o1n -resoria 10 kerrosta, jonka jälkeen vaihdoin 2o2n -resoriin. Villasukka on pituudeltaan yli puolen säären. Raidan leveys on 12 kerrosta. Kantapään harmaan osan jälkeen neuloin 56 kerrosta ennen kärkikavennuksia. Teräosassa II ja III -puikoilla neuloin resoria. Mieheni mielestä sukka muotoutuu silloin jalkaan paremmin.

Sukat ovat tässä (jo metsällä käytetyinä, en muistanut/ennättänyt ottaa kuvaa niistä ennen käyttöä)